Kävin eilen Vuotsossa katsomassa Huurren ja Calmmon (Pukranvaara Ranes Suohkku) jälkikasvua ennen kuin ne lentävät uusiin koteihinsa. Olipas komeita pentuja! Mun silmään ne oli oikein kaunisrakenteisia, hyvät rungonpituudet, takaosat olivat ihan jees ja kauniitä päitä oli aika lailla kaikilla (yhä edelleen "kärsin" tuosta päämaniasta!). Luonteita oli rauhallisesta emänsä tyylisestä isänsä kaltaiseen juntturaan ja toinen tytöistä oli vallan ihastuttava "adhd"-tapaus eli virtaa riitti! Vähän kuvasaastetta todistusaineistoksi... ;D

1780869.jpg1780868.jpg1780867.jpg1780865.jpg1780864.jpg1780863.jpg

Kuvien laadussa ei ole taaskaan kehumista, oli pakko ottaa vähän yläviistosta kun kamerassa oli patteri aika lopuillaan, joten päätin kuvata etsimen kautta ja mun mahan kans ei pääse enää kovin alas könöttelemään kameran kanssa. Mutta kaiken kaikkiaan, vallan tyytyväinen olen Huurren jättämään jälkeen sekä omissa j-pennuissa että nyt näissä uusissa tulokkaissa! Näistäki on osa lähdössä porohommiin ja toivon kovasti, että niistä tulisi hyviä koiria niin työssä kuin muussakin elämässä.

Hmmmm, eipä sitte käyny mielessä ottaa uudempia kuvia Frodosta kun tokihan sekin kotona oli. No edelleenkin siinä ja Luonnonvoimassa on paljon samaa näköä, parkkiin vivahtavia riistoja molemmat. Laitanpa sitte pojista uudet kuvat kun isukin kuvaaminen unohtui!

Tässä me ollaan, Lemmenlieska ja Luonnonvoima, edelleen omaa kotia etsimässä!1780862.jpg

Lemmenlieska tuntuu tulevan kovasti emäänsä, hieman pienempi ja sirompi kuin veljensä. Luonteeltaan vallan iloinen ja avoin eikä tunnu muistelevan ikäviäkään asioita turhan pitkään. 1780860.jpg

Luonnonvoima on aika rauhallinen, jäyhä jäpikkä, siis hyvin paljon isänsä oloinen. Tosin se heittää aina selälleen että rapsuta nyt vähän masusta ja on kaikin puolin mielinkielin.1780861.jpg

Olen tässä miettinyt, että joudunko poikkeamaan periaatteistani ja mainostamaan pentuja myös lehdessä että saisin nuo pojjaat omiin koteihin ennen ku ite lähden synnärille omaa vaavia hakemaan. En nimittäin ole vuosikausiin ajatellutkaan lehtimainontaa kun en oikein välitä hetken mielenjohteesta soittelevista ja ilmaista koiraa vailla olevista tinkaajista. Nettisivujeni kautta kennelini löytäneet ja muiden suositusten perusteella minuun yhteyttä ottaneet ovat kaikki olleet aivan ihania ihmisiä ja pennut ovat päätyneet loistaviin koteihin! Nämä ihmiset kun ovat tienneet, mitä haluavat ja nähneet vaivaa saadakseen haluamansa. Vaan eipä tässä niin kiirus ole, enköhän mie yhtenä kappaleena vielä hetken aikaa pysy ja mukavasti nuo kaks joukon jatkona menee!