Hyvinpä harvoin pennut jäävät nukkumaan ihan "aukealle" paikalle, jonneki pitää aina mennä piiloon!

Noppa tietysti muodosti poikkeuksen, sai sentäs nukkua äitimuorin kanssa. Ah miten kiltiltä enkeliltä se tässä näyttääkään, se pieni piru on piilossa vaalean turkin alla!

Sitteriä liikuteltaessa pitää aina muistaa katsoa, että Rietu ei ole alla nukkumassa! Sitterin heiluttelu ei kyllä herraa häiritse.

Aslakkia piti kerran hetki etsiä kunnes löysin sen eteisen pöydän alta pää piilossa vauvan kaukalon ja mun repun välissä!

Hirmuinen meteli talossa aina välillä kun Noppa ja Rietu kokeilevat kumpi on kumpi. Kauhea rähinä, kiljunta ja karjunta kuuluu milloin mistäkin. Aslak pysyttelee tappelupukareista vähän erillään, rauhallisena herrasmiehenä ei ala kinaamaan ihan vähästä. Hampaat pennuilla on aktiivisesti käytössä, tosin aika vähän ne purevat. Meän poika ei ole alkanu vältellä pentuja lainkaan, halii ihan entiseen malliin vaikka väliin pennun hammas jää kiinni villasukkaan, paitaa tms ja muutama naarmu kynnestä on tullut. Vauvaa ei kuiten tule mieleen pitää lattialla silloin ku pentulauma on vapaalla!

Puolitoista viikkoa ja pentulauma Hipun kera lähtee kertarykäsyllä omiin koteihinsa. Aika haikealta tuntuu kyllä vaikkakin odotan innolla sitä, että pentulasta saadaan tehdä sitten lastenhuone! Miettimisen aihe onkin, missä seuraavat pentueet kasvavat kun ylimääräisiä huoneita ei enää ole. Pitää sitte kehitellä jotain. Ihan näin talvipentuetta tuskin ihan lähiaikoina on tulossa eli helpottaahan sekin kun pennut voivat olla päivisin paljon ulkona.

Rietusta tulee meän Huurre mieleen, kauhee rähinäroope pentusakissa, mutta itsekseen on ihan mamman mussukka, nytkin Rietu lopetti rähinät Nopan kanssa ja tuli tietokonepöydän alle mun jalkoihin nukkumaan.