Arkinen aherrus on alkanut, mie olen päivät töissä ja muksut hoidossa. Mies on onneksi kotona ja hoitaa pentujen päiväruoat ja ulkoilutukset. Ens viikolla pitäis käyttää pojat rokotuksella ku on muutoinkin eläinlääkärille asiaa. Saapa nähdä miten kauan noi viikarit on täällä, pitkään aikaan ei ole tullut ainoatakaan kyselyä! No eiköhän kevään mittaan joku huomaa olevansa vailla omaa ei-niin-pientä karvapalloa... ;-)

Mutta asiaan eli tuli otettua jokunen kuvakin tänään. Mistään poseerauskuvista ei todellakaan ole kysymys, penskat oli iholla koko ajan ja sitte kun ne lopulta alkoi rauhoittua niin kamerasta lopahti patterit. Ai että rasittaa tämä talvikuvaaminen, pikkupakkanen ja pakollinen salaman käyttö tarkoittaa sitä, että patterit lopahtaa alta aikayksikön!

Usva toimii tapansa mukaan hoitotätinä, opettaa tavoille. Kilttejä ja tottelevaisiahan nämä pojat ovat, osaavat jo odottaa ovella lupaa päästä sisään, välillä malttavat odottaa kiltisti paikallaan pääsyä pois aitauksestaan sisällä jne.

Tosse katselee ku Petoa "tapetaan". "Pennut kuriin ja ojennukseen keinolla millä hyvänsä" taitaa olla Usvan motto. Niin Nietosvarvas on nyt Tosse ainakin siihen asti, että toinen nimi keksitään. Kumpikin tuntee oman nimensä.

Tosse ja Iitu-mummo. Samanlaisia raitiksia molemmat.

Näin loistokas tuli Tossen yksittäiskuvasta. Huoh. No tulihan siihen kuiten valtaosa koirasta...

Herra Petosen kanssa tuli käytettyä zoomia ja jonkinlaisia kuviakin sai otettua. Harmi kun kuvista ei välity lainkaan pennun todellinen olemus, vakaa ja varma katse, hillittömän kaunis rakenne ja liikunta jne. En mitenkään puolueellinen ole, mutta Peto vaan on mun mieleen kaikin tavoin. Olenkin vähän miettiny, että luultavasti en myy sitä sellaisenaan vaan sijoitan tai ainakin jätän itselleni muutaman jalostusoikeuden.

Juu muuta asiaa sitten. Iitu-pentele otti ja vietteli Pyryn ja nyt ootellaan ehkäisypiikille menoa! Helevetin vosu hurtta ku kehtaa moisen tempun tehdä vanhoilla päivillään. No laittelin huvikseni kyselyä jalostustoimikunnalle että olisiko mitään mahdollisuutta saada poikkeuslupaa rekisteröintiin, mutta eipä sieltä ole mitään kuulunut. Ensi järkytyksestä toivuttuani aivot alkoivat raksuttaa ja lopulta tulin siihen ajatukseen, että ei toi mikään huono yhdistelmä olisi ja kieltämättä olisi houkuttelevaa saada Iitusta narttulinja käyttööni kun aiemmat yritykset eivät ole menny ihan putkeen. Mutta kun ei niitä pentuja rekisteriin saisi niin mitäpä sitä turhaa haaveilemaan. Nykysäännökset kun vaativat sen, että silmätarkastukset on tehty ennen astutusta ja Iitun tarkki on mennyt jo umpeen ja ikäkin tulee jo vastaan.

Kasvattirintamalta tuli ikävä uutinen eli Myrskynherra "Aslak" on jäänyt toista kivestä vaille eli on kivesvikainen. Harmittaa kovasti, onneksi vaiva ei haittaa koiraa eikä harrastamistakaan.

Ai niin, käytiinpä Hilen kanssa agilityssäkin piiiiiitkästä aikaa. Oli suuri yllätys kun koira oli niin hyvin hanskassa koko ajan, olin nimittäin ihan varma, että kun sen radalle irti päästää niin se on menoa. Enempi tuli virheitä ohjauksessa, kappas kummaa! ;-D Vallan tyytyväinen olen kokonaissuoritukseemme. Ja oli hiton kivaa olla yhteistreeneissä ku oli muitakin koirakkoja kuin vain me! Kisat korkataan myöhemmin keväällä/kesällä, alkuvuoden koirariennot jätin suosiolla väliin kun en sittenkään raski jättää muksuja viikonlopuksi hoitoon kun muutenkin ovat jo viikolla päivät erossa äiteestä.