Ainakaan tuloksellisesti meän osalta. Näyttelystä tuli EH, Hile ei syty näyttelytouhuun ollenkaan ja se tietysti näkyy, agilitykentällä häntä ei koskaan laske ja näyttelyssä pitää koko ajan houkutella, että intoa olisi sen verran ettei häntä laskisi ja laskee se kuiten. Plääh. Kunhan tuon joskus valioksi saan niin näyttelytouhu jää sen osalta varmasti, juoskoon Tuisku kehissä kun se siitä touhusta tykkää. Tuomari oli siis Tuula Pratt ja arvostelu:

"Hyvin feminiininen. Voisi olla aavistuksen lyhyempirunkoinen. Kaunismuotoinen pää, viehättävä ilme. Hyvä kaulalinja. Riittävästi kulmautuneet raajat, joissa erinomainen luusto. Hieman kapea edestä, muuten hyvä rungon täyteläisyys. Häntä voisi kiinnittyä ylemmäksi. Erinomainen etenevä liike. Kaunis väri." EH AVK1

 

Kessukehän jälkeen piti seurata lapinkoirien kehää, olihan siellä mukana molemmat sijoituskoirat N-pentueesta! Peto (Nelivetopeto) on nuoresta iästä huolimatta jo oikea konkari esiintymisessä ja se poiki hienon arvostelun sekä Rodun Parhaan Pennun tittelin!   Tuomarina Tuula Savolainen.

7kk ikäinen pentu, hyvä sukupuolileima, hyvä pää joskin hieman voimakkaat otsaluut, hyvät korvat, ikäisekseen tilava runko, hieman pitkä lanne, hyvä takaosa ja etuosa, hyvä raajaluusto ja käpälät, edestakais liikkeiden tulee vielä vakaantua, hyvä häntä, tänään hieman pehmeähkö turkki, miellyttävä käytös, hyvin esitetty.

Siskolikka Nella (Neiti Nelituuli) oli myös mukana, se ei ole oikein tottunut esiintymään, mutta kyllähän se jollain tapaa meni. Tosin mun mielestä pentukoiran ei tartte osata esiintyä vielä mitenkään erikoisen hienosti ja jotain tuomarinkin pitäis antaa anteeksi, mutta tää täti oli vähän tiukkis esiintymisen suhteen. Arvostelua mulla ei vielä ole, mutta ihan hyvä arvostelu oli. Kuvia kuitenkin.

Kaikki ylempänä olevat kuvat on ottanu Pedon isäntä Ville Soudunsaari, kiitos kuvista hänelle!

Näyttelyn jälkeen mentiin Hilen kanssa katsastamaan agilitykisojen tunnelmaa. Sissus sentäs sielähän oli ihan kuuluisuuksia mukana, useampikin MM-kisoissa menestystä niittänyt ihminen! Oli valtavan hienoa nähdä muiden suorituksia, tuli kyllä entistä enemmän "norsu posliinikaupassa" -olo itelle kun katsoi toisten sujuvaa liikuntaa suorituksen aikana. Meän koirakerholaisia oli iso joukko mukana, peräti viisi koirakkoa osallistui kisoihin! Menestystäkin tuli, tuloksia ainakin (muille siis).

Sunnuntaina oli siis meitin vuoro kisata. Kaks starttia, kaks hylättyä. Suunta on siis vain ylöspäin (kun ei tuonkaan huonommin enää ole mahdollista mennä). Eka rata oli ihan hyvä mitä nyt Hile päätti mennä putkeen väärästä päästä ja siitä hylky. Toinen oli sitte ihan täys katastrofi, ainoa mikä onnistui oli hypyt, tosin niistäki tuli yks kielto... Kolmesta kiellosta hylky, jee. No vaikka omalta osalta viikonloppu meni päin mäntyä niin hirmuisen hauskaa oli! Harmi kun kisoja on täälläpäin niin toivottoman vähän, tekisi mieli mennä kokeilemaan uudestaan ihan niinku vaikka heti. Niin joo ja se tärkein meinas unohtua... Hile on MIDI, jihuu!!!!!

Penturintamalta uutisia. Iitu paisuu kuin pullataikina, lenkillä lönköttelee ja jos oikein innostuu niin saattaa ottaa pienen pyrähdyksen... Kuvia pitäis tulla, ainaki Iitun emäntä lupaili niitä ottaa lähiaikoina. Isukki-Shamaanista sain Niemelän Marikalta  valtavan hienon kuvan, eikö ole upea koira:

Vanhempi Iitu kävi tänään steriloitavana, olikin hyvä aika mennä sillä Iitulla todettiin alkava kohtutulehdus sekä oli löytynyt kystia. Nyt koiranen nukkuu tokkurassa ja toivottavasti toipuu yhtä hyvin kuin Usva omasta leikkauksestaan.