Niinhän se on, että mitä enemmän tympäisee pelkkä ajatus reissuun lähdöstä niin sitä hienompi reissusta tulee. Näin tapahtui tälläkin kertaa. Väsytti ajatellakin autossa istumista tuntitolkulla, onneksi ilma oli mitä hienoin ja matkakin taittui joutuisasti.

Lauantaina oli jo reippaampi mieli kun päästiin katselmuspaikalle Oulun Hiukkavaaraan ja alkoi näkyä tuttuja ihmisiä ja koiria. J-pesueesta paikalla oli neljä koiraa, Jalojalka (Oka), Jämy Jätkä (Jämy), Jokaillantähti (Iitu) ja Jäkälätassu (Ruuti). Eipä ois näitä sisaruksiksi uskonut, niin eri tyyppiä ne edustivat! Oka on todella karvainen ja suloinen nallekarhu taittokorvineen, Jämy on ihan selvä isänsä ja emänsä välimuoto, Iitu taas on kuin meidän Ruska nuorena ja Ruuti on aika pitkälti minikokoinen Huurre. Luonteiltaan kaikki olivat aivan ihania. Jämyä ei valitettavasti oltu ilmoitettu itse katselmukseen, mutta oli valtavan ihana nähdä se turistikoiranakin! Ekana kehässä oli Oka ja se sai jatkoon pääsystä kertovan nauhan ja jatkokilpailussa se voitti oman sarjansa! Todella hienoa! Iitu ja Ruuti olivat juniorinarttujen kehässä, Ruuti sai maininnan erinomaisesta esiintymisestä, valitettavasti jatkoon se ei riittänyt. Iitu sitten oli asia erikseen, neiti päätti esiintyä kaikkea muuta kuin sievästi eli veti kuin höyryveturi joka suuntaan! Onneksi tuomari antoi Iitulle toisen mahdollisuuden eli vaihdatti esittäjän kesken kaiken ja toisen esittäjän kanssa Iitu liikkui sitten ihan nätisti ja pääsi kuin pääsikin jatkoon. Fiksu koira, ei tarvinnut kuin pari nykäisyä määrätietoiselta esittäjältä ja herneet kolahti asentoon "liikutaan nätisti"! Ennen nauhan saamista päätin jo että jos Iitu jatkoon menee niin mie esitän sen kun se ei tosiaankaan halunnut tehdä yhteistyötä emäntänsä kanssa. Onneksi Marjaana oli samaa mieltä kanssani ja niinpä menin loppukehään Iitun kanssa. Muutama lenkki tehtiin treenausmielessä ja ihan nätisti Iitu meni kun tajusi, että minunkaan kanssa ei auta riehua vaan pitää käyttäytyä. Jännitti aikamoisesti mitä loppukehissä sanotaan ja oli hienoa tajuta, että Iitusta tykättiin ykköspaikan mukaisesti! Kaksi luokkavoittoa kasvateille samana päivänä, ei voisi paremmin mennä! Lisäksi Hankien Hurma osallistui agilitykisaan sijoittuen neljänneksi. Maria ja Nuka, teidän agiliitonne oli todella hienon näköistä!

Sunnuntaina uusi päivä, ei mitään odotuksia kun arvelin kaiken mahdollisen tulleen jo edellisenä päivänä. Avo1-uroksissa oli paljon Taikahalloja, Huurre ja velipojat Hankien Haltija (Halti), Hukka ja Hurma (Nuka) sekä Ikiveijari (Kianto). Nuka oli ihan karvaton eikä Huurrenkaan karvoissa isommalti hurraamista ole, Halti, Hukka ja Kianto olivat turkissa ja ne sitten jatkoon pääsivätkin. Tässä vaiheessa meinasin jo pyörtyä, tulisihan tilanne olemaan se, että viidestä sijoitetusta yli puolet olisi mun kasvatteja! Hukka oli sitte viides, sai erityismaininnan paraslaatuisesta turkista, mutta oli vähän murrannut tuomareille palliosastoa tutkittaessa (ilmeisesti herra on herkkänä kun on vasta päässyt astumaan nartun). Sitten pari urosta sijoitettiin ja kakkoseksi meni Halti ja Kianto putsasi pöydän! Kianto esiintyi tosi kauniisti, ei ees haukkunu mitenkään kovasti eli saa Katri todellakin olla ylpeä koirastaan. Kiannosta näkee vielä, että se ei ole ihan vielä löytänyt itseään sen jälkeen kun lauman johtajakoira on muuttanut toisaalle, vuosien kakkosasema on jäänyt vähän päälle ja luo tiettyä epävarmuutta käytökseen. Tosin Kianto on vähän erakkoluonne muutenkin ja siihen nähden käytös oli loistavaa.

Avo1-nartuissa mukana oli Hankien Hymy (Hippu) ja sijoitustyllerö Tiitiäisen Janna (Hilla). Tässä kehässä ei ollu mitään odotuksia, molemmat ovat kyllä aivan ihania vaan en uskonut niiden olevan tuomarin tyyppisiä koiria. No mitä sitä turhaa miettimään moisia, molemmat pääsivät jatkokierrokselle ja Hippu vielä loppukehäänkin! Hillaakin vielä kehuttiin, että kantaa itsensä hienosti vaikka onkin tiine (aika reilusti pulskistunut sitten viime näkemän). Loppukehässä Hippu oli kakkonen, hävisi liikkeissä voittajalle. Lisäksi Hippu palkittiin paimensukuisten parhaana toko-koirana vuodelta 2007 ja aiemminhan se palkittiin lappalaiskoirien toko-lupaus -tittelillä! Avo2-nartuissa oli mukana Erikoinen Elli, pääsi jatkokierrokselle loistavan arvostelun kera, mutta ei riittänyt loppukehään asti.

Kaiken lisäksi paikan päällä järjestetyssä silmä- ja polvitarkastuksessa kävivät Kianto, Halti ja Elli saaden puhtaat paperit. Aivan täydellinen viikonloppu kaiken kaikkiaan! Kiitos teille ihanat ihmiset kun toitte koiranne näytille! Uskoisin, että tekin olitte tyytyväisiä viikonlopun saldoon.