Eilisissä yhteistreeneissä piti monta kertaa todeta, että kyllä Hile osaa jo tosi hienosti!! Tällä kertaa rimoja tippui alas muutamaan kerran kun sen piti opetella eka ponnistaminen lumisella alustalla, mutta mitäs pienistä. Muutoin koira toimi ku unelma, ei yrittäny karkailla tai suorittaa esteitä omassa järjestyksessä vaan oli kuulolla koko ajan. Kepeille sisäänmeno onnistui joka kerta vaikka mentiin tavallaan väärältä puolelta ja itse pujottelu sujui moitteetta ja sujuvasti. Aidat meni suht itsenäisesti eli ei tarttenu olla ihan vieressä näyttämässä mistä pitäis mennä eli hyppy-hyppy-hyppy käskytys alkaa Hilenkin mielessä jo olla sitä, että yhestä hypystä alastullessa haetaan automaattisesti se hyppy, mitä kuono osoittaa seuraavaksi eikä tartte mun ohjausta siihen. Hienoa! Aivan erityisesti ilahdutti loppusuoran vauhdikas meno, Hile haki viimeisenkin aidan itse ennenku pyörhäti mua kohti palkkaa hakemaan, ei tullu sitä normaalia pyörähdystä ennen viimeistä aitaa tyyliin "joko sitä palkkaa saa vai pitääkö mun vielä mennä tuosta aidasta yli"... Kevättä ja kisoja odotellaan siis! Itse asiassa todella turhauttavaa kun olis jo niin kiva kokeilla kisaamista...

Siskolikka laitto eilen illalla tekstaria, "kyllä sielä Tihkun mahassa on elämää"... Saapa nähdä tuleeko pennut maailmaan ennen laskettua aikaa, yleensähän liikkeet alkaa tuntua n. 10 päivää ennen synnytystä. Toivottavasti eivät tulisi kovasti aikaisin, pitäis meinaan käydä Rovaniemellä hakemassa koirille sapuskaa laskettua aikaa edeltävänä viikonloppuna...