Tänään oli yhteistreenit ja kouluttajamme Pirkko oli lomailemassa eli piti yrittää pärjätä omine nokkinemme. Mie sitte valkkasin valmiista ratapohjista sellaisen, joka oli tehtävissä ilman isojen esteiden eli puomin ja Aan siirtelemistä. Siinä sitte jotenki treenien vetovuoro vähän niinku lankesi mulle, mutta mikäs siinä, yhtä hyvin varmaan muutkin olisivat suoriutuneet.  Ihan kiva rata mun mielestä saatiin aikaseksi, hieman muunneltiin alkuperäistä mallia ja esim. putket laitettiin silleen, että sai treenata putken pään hakemista. Aika nopsaan sitä vissiin on oppinu katsomaan muiden suorituksia kun pystyin antamaan ihan toimivan oloisia vinkkejä jos tuli jotain ongelmakohtaa eteen. No vaikutti toi sitte omaan suoritukseen, radat meni ihan lonkalta ilman että olisin muistanu yhtään mennä oman ratasuunnitelman mukaan... ;D Hile kyllä meni ihan hienosti, ohjaus tosiaan tökki aika kiitettävästi niin tuli turhaa pyörimistä jne, mutta kokonaisuutena hyvin meni. Lisäksi pujottelut meni aika älyttömän vauhdikkaasti ja kerran sain ohjattua Hilen "pimeään putkeen" (meniköhän termi ees sinnepäin!). Sissus sentäs miten olin ylpee karvapörröstä! Ainoa ongelma oli aloitus eli Hile tuppas alittamaan ekan esteen, joten jouduin ottamaan aika lentävän lähdön.

Kouluttajana toimiminen vaikuttais olevan aikasta kivaa, sain tosi hyvän mielen ku yks labbisnarttu uskalsi mennä puomin joka kerta, vaikka tartti apuja runsaasti, viime kerralla se oli ihan että hän ei kyllä mene vaikka mitä tekisitte. Ohjaaja sai kyllä ite päättää kokeileeko viedä koiransa puomille vai ei ja kun hän halus kokeilla niin menin avuksi. Toivottavasti sekin koira rohkaistuu menemään puomin alusta loppuun! Nytkin vain puomille nousu tuotti ongelmaa, mutta ku vaakatasossa olevalle osalle päästiin niin jo alkoi vauhtia löytyä ja häntä heiluen se meni puomin ja jatkoi rataa. Yhen nuoren koiran ohjaajaa patistin menemään nopeampaa radalla ettei koiralle jää aikaa säheltää kun se kuiten osaa esteet ja tän ohjaajan vaimokin totesi koiran menneen paremmin eli mun arvio meni oikeaan, vauhtia oli ollut liian vähän. Sama juttu meilläkin itse asiassa... ;D

Ai niin, vielä lisää pentuasiaa h-pentueen tienoilta eli T. Hankien Hurma on astunut Kellokas Saiken ja toivottavasti pentuja tulee Savukoskelle! Voi mie olen niin tykästynyt tuohon Saikeen, sillä on samanlainen ihana luonne kuin Tihkulla ja lisäksi se on hiton nätti.