Eilen laitoin pihalle ne pari aitaa ja putken, jotka mulla on käytössä. Kyllä oli yks kessuneiti intona ku ei ole moneen päivään saanu tehdä oikein mitään turhan kuumien kelien takia! Putken kans Hile oli kerran aika solmussa, tuo ku on itetehty ja aika paljo pienempi halkaisijaltaan ku normiputki, aikansa tahkottuaan se kuiten pääsi putkesta ulos eikä ollu moksiskaan. Mun poika oli kohta enempi huolissaan koiran jäämisestä putkeen (varmaan sen takia ettei ite ois enää päässy konttaamaan sinne jos koira ois tukkeena!). Aika kivasti Hile irtoaa kun tietää, että nami odottaa esteiden takana.

Illemmalla käytiin vielä kentälläkin, aikasta kimurantti rata oli sinne rakennettu. Koira meni tosi kivasti, mutta otti aivoon ku ite kerkesin aina unohtaa etenemissuunnitelmani ja menin väärältä puolelta estettä jne. Arrrgh. Yks kinkkinen paikka oli sellainen, että putki ja puomi oli taas ihan vierekkäin. Olin varma, että Hile varastais puomille aina ku mahdollista, mutta putki oli tän kerran varastamiskohde aitojen lisäksi. Noooo onpahan taas treenattavaa. Lueskelin tässä jotain keskustelupalstaa ja sielä joku kerto, että hänen koiralla meni kolme vuotta saada pujottelu suht täydelliseksi. Hmmmm ehkä meän haaveet kisoista elokuun lopussa eli kolmen kuukauden treenin jälkeen taitaa olla hieman ylimitoitettuja... ;D Lisäksi musta tuntuu, että jostain tarttis saada itelle lisää vauhtia kun tunnen olevani hidas ku etana.

Tänään taas kotipihalla vähän hyppyä ja putkea. Pitäis varmaan etsiä jostain vähän ideoita mitä noilla oikein vois treenata, alkaa loppua mielikuvitus kohta kesken. Jaa no sitä en ole kokeillu että laittaisin noi kaikki peräkkäin ja sitte ottais eteenlähettämistä ja luoksetuloa. Ehkä noita seuraavalla kerralla.

Kyselin vähän mihin aikaan meän kouluttaja on menossa kentälle ja tuppauduin samaan aikaan... sisko tuli mukaan hillumaan kameran kanssa niin sain vähän katsoa videoltakin omaa menoa. Sen verran iso tiedosto tuli (melkein 50 megaa) että en ees yritä saada sitä nettiin! Jokunen kuva kuitenkin onnistui siihen malliin, että kelpaavat muokkaamattakin tänne näkösälle.

Ekaksi harjoiteltiin tuollaista aitarataa eli aidat lähekkäin ja tarkoituksena opiskella hyppytekniikkaa. Aika jees meni eli Hile lähti irtoamaan ihan kivasti vikan aidan jälkeen ollutta namikippoa, sinänsä ei-niin-jees kun tää pomppi kaks ekaa aitaa miten sattu, yritti hypätä kahen yli jne. Kerran se losautti ittensä vissiin vähän ikävästi tokaan aitaan, siihen ku laitettiin tukkeeksi enempi tavaraa, ja otti nokkiinsa eli piti houkutella aikansa kunnes neiti hernekuono alko taas toimia ja sitte meniki ihan hienosti.

Tällä kertaa toi A oli aivan ihana Hilen mielestä sillä se karkas sinne vähän väliä. Tässä oltiin ihan radalla menossa, ihan hyvää vauhtia neiti menee. Rouva K sitte lyllertää siinä vieressä ;D

Aidat Hile menee mediluokan isoimmalla korkeudella. Ehkä sais siirtyä varulta jo vähän korkeammalle kun hypyt sujuu ihan hyvin. Olettaisin Hilen tekniikan olevan ihan ok, pitää videolta katsoa niitä sen hyppyjä vielä tarkemmin.

Ja vielä viiletystä puomilla. Aika hidasta menoa oli, lämmin keli vaikutti jälleen. JOS kisaamaan ikinä päästään niin pitää toivoa viileää keliä että löytyy sitte vauhtiakin. Rovaniemen kisat elokuun lopussa vähän kajastaa mielessä kun kerran juoksukin on siihen mennessä hyvin ohi. Tällä hetkellä suurimmat kompastuskivet on rengas (siitä on kiva juosta läpi kaikkialta muualta paitsi renkaasta!) ja pujottelu. Pujottelua ollaan treenattu loppujen lopuksi tosi vähän eli ei ihme kun se ei suju vielä ilman isoja apuja. Mutta ei se ainakaan mitenkään vastenmieliseltä esteeltä vaikuta eli siitä ei ole kiinni. Ihme ja kumma, tänään Hile varasti KEINULLE!!! Olin aivan ihmeissäni ku kesken kommenttien kuuntelun Hile kipitti keinulle, en ois ihan heti uskonu tuota näkeväni! Olen mie niin ylpeä tuosta minun karvapallosta!

No joo, on vissiin tullu hurahdettua. Aika pahastikin. Eilen kävin nimittäin kentällä hakemassa putken kotia lainaksi ja kun huomasin, että kentälle on tehty uusi agirata niin jestas olipa vaikee olla ku ei ollu koiraa mukana, ois niin tehny mieli vähän pomppuuttaa! Tänään ois tarkoitus käydä sitte ihan koirankin kanssa.

Hilessä taitaa olla samaa "vikaa", se on viikon verran katsonu haikeasti perään ku mamma ja muksut on häippässy eikä hän ole päässy mukaan. Tänään sitte kasasin kotiin saamani kaksi aitaa tuonne pihalle ja kylläpä neiti kesputiina oli intona! Otin irtoamisharjoituksia lihapullanokare palkkana parin hypyn päässä. Aluksi Hile taas livahti toisen aidan alta, mutta pistin ylimääräisiä rimoja tukkeeksi niin ei enää laiskotellu vaan nätisti hyppäs molemmat aidat. Tosi hienosti Hile irtosi, ei tarttenu ku kädellä heilauttaa ja antaa käskyt. Pitää hommata vielä pari aitaa niin voi treenata paremmin tuota irtoamista.

Tän viikon yhteiset treenit jää väliin ku neiti teki juoksun. Kentälle aion kuiten mennä käymään, pistän Hilelle pöksyt jalkaan niin ei jää tuoksutippoja minnekään. Sain muutes kuvia yksistä treeneistä, kiitos Kirsille! Jos saan luvan niin laitan ne näkyville tännekin. Ite asiassa systeri meinas tulla tänään katsomaan meitä kentälle eli voiskin ottaa omankin kameran mukaan... ;D

Eilen käytiin kavereiden kanssa Rovaniemellä juhannusnäyttelyssä. Pitkään mietin lähetäänkö ollenkaan ku Tuisku tiputti IHAN kaiken alukarvan edellisen päivän pesussa, mutta sitte aattelin, että on ne karvattomat hurtat ennenki roppeja napsinu eli ei kun menoksi. Eihän me harmaata nauhaa (Hylätty) huonommin voida menestyä!

Näyttelyalue oli mulle uusi kun en viime vuonna juhannusnäyttelyssä käynyt tuolla Napapiirin messualueella. En oikein kovasti tykännyt tuosta paikasta, oli jotenkin kovin hajanainen ja ei-selkeä. Mutta silleen kiva kun oli tilaa eikä ees huomannut ison näyttelyn olevan käynnissa. Ilma oli onneksi ihan kiva vaikkakin aika viileä, ei ainakaan satanut ja varsinkin iltapäivästä aurinkokin näyttäytyi tämän tästä. Saatiin auto aika lähelle eli ei tarttenu raahata tavaroita kovin pitkää matkaa. Teltta pystyyn ja koirat sisälle häkkeihin pisutusten jälkeen. Tulipa kallis myyntiteltoilla käynti, sorruin ostamaan aivan ihanan koulutusliivin agitreenejä ajatellen! Mokomat kauppiaat ku antavat ostaa pankkikortilla.

Kävin välillä kurkkimassa Juslinin kehän tulostaulua, kovasti oli ollut koko värisuora käytössä ERInomaisesta Tyydyttävään. Varulta kuiten aloin miettiä kuka vois esittää toisen koiran jos kävisi ihme ja molemmat sais ERIn ja olis paras narttu -kehässä. Meinas jo paniikki iskeä, mutta pelastavaksi enkeliksi tuli Jaanon Seija, jonka kanssa ollaan pitkän aikaa kirjoiteltu kessuasioissa, mutta nyt vasta nähtiin ihan naamatusten! Hän toimi sitte koiratolppana yksittäisarvostelujen aikana. Kovasti en seurannu kehän kulkua, mutta vaikutti siltä kuin tuomari ei ois oikein tykänny pyöreistä karvapallokessuista eli mieleen hiipi josko vaikka jotain mahiksia näillä omilla olisikin. Hitsi ku ei tullu ostettua luetteloa (eka kerta ku en moista ostanut ja heti kaduttaa!) kun nyt en ole aavistustakaan kuka koirista oli kuka...

Hile ekana. Ai ku neiti esiintyi nätisti, ei ees välittäny vieraan sedän käpelöinneistä kun samalla sai jyrsiä nakkia mun kädestä. Liikkumiset meni kivasti, entinen aropupu on muuttunut hyväksi liikkujaksi! Muutamat lausahdukset kuulin arvostelusta ja ihan hyvältä kuulosti, mutta silti meinasin jysähtää persiilleni maahan kun kouraan lykättiin vaaleanpunainen nauha! Nuorisoluokassa oli toinenkin narttu ja hupsista vain Hilestä tuomari tykkäs enempi eli luokkavoitto!

Välissä oli yks avonarttu ja sitte Tuisku ainoa valioissa. Hitto en ikinä enää ota nakkia kehään namiksi, koira kävi ihan kuumana eikä liikkunu mitenkään ku vain pomppi  että anna mamma nakkia! Ihan uskomaton hurtta, meinasin kuolla naurusta sen kans! Päätin sitte kopeloinnin aikana tunkea loput nakit Tuiskun naamavärkkiin ja siihen se sitte rauhottu ja alkoi esiintyä. Ja niin vain mun karvaton hurtta sai ERIn!

Paras narttu -kehässä Seija oli Hilen kanssa, ihan hyvä oli laittaa noin päin koska Hile sitte katsoi mua ja seisoi tosi nätisti. Tuisku sitte siirrettiin jonon kärkeen (ei helvetti paras narttu!) ja Hile oli kolmas. Aika uskomatonta! Tuisku sai CACIBin ja kakkosnarttu nappasi harmittavasti sertin Hilen kuonon edestä eli sille VASERT.

Rodun parasta valittaessa Tuiskua vastassa oli ruotsalainen uros (vissiin Danin velipuoli), ihan nätin näköinen ja nätisti laitettu. Kyllä mie siinä aattelin että taidetaan olla vsp, mutta mitä sitä turhaa, mulle tuomari kiikutti ROP-ruusukkeen! Oli yks akka yhtä hymyä aika pitkän aikaa... ;D

Hilen arvostelu: "Sulavalinjainen narttu, jolla hyvät ääriviivat. Kauniit pään linjat, erinomainen otsapenger. Tiivis runko. Hyvä luusto. Erinomaiset takakulmaukset. Hyvä karvanlaatu. Liikkuu kevyesti." ERI NUK1 PN3 VASERT

Tuiskun arvostelu: "Sopivankokoinen, ryhdikäs narttu, jolla hyvä maski. Hyvät silmät. Erittäin kaunis pään sivukuva. Harvinaisen hyvä kaula ja etuosa. Vankka, tilava takaosa. Hyvä häntä. Oikeanlaatuinen turkki, joka on vaiheessa. Erinomainen liikkuja." ERI VAK1 PN1 CACIB ROP

Aivan käsittämättömän hyvät arvostelut! Jäätiin sitte odottelemaan ryhmäkehää vaikkakin oli ihan odotettua, että sieltä ei sijoitusta tule kuten ei tullutkaan. Mutta olipahan hieno päivä kuitenkin! Kaveri naureskeli paluumatkalla, että mulla on nyt oikee roppiputki päällä ku on kolmessa näyttelyssä ollu kaks kertaa rop-koira ja kerran rop-pentu!

Ai niin, pitää vielä erikseen mainita palkinnot. Tarjolla oli pokaaleita, pistekortteja (ku kerää pisteitä saa lunastaa parempia palkintoja) ja sieviä porohahmoja. Otin cacibista pokaalin ja ropista porohahmon. Palkintokojulla oli hauska lappu "Tule ensi vuonna uudelleen ja kerää koko tokka!". :D

Tavallinen juhannus taas meneillään, eilen pikkasen treenausta, tänään koirien pesu ja huomenna Rovaniemen juhannusnäyttelyyn. Pakollinen kännäyskin on suoritettu eli eilen hörpin melkein kokonaisen tölkillisen siideriä saunan jälkeen! ;D

Eilen tosiaan otin molemmat harmaan pörriäiset porukoille mukaan, että sain harjattua ne kunnolla ennen tän päivän pesua. Jestas miten niistä lähti karvaa! Kivaa lähteä näyttelyyn kahen ihan karvattoman koiran kanssa. Saa nähdä pitääkö Juslin näitä kessuttimia ees T:n arvoisina, mun lappalaisethan sai siltä hylsyt kun eivät kuulemma isosti muistuttaneet lapinkoiraa. Jos linja on edelleen sama niin eipähän tartte sille tuomarille enää minkäänrotuista koiraa roudata... kyllä mie nytkin mietin kaks kertaa mitä teen ku tieto tuomarimuutoksesta tuli, mutta kokeillaas nyt kuiten. Ei se ole kessuja paljo arvostellu ja ne pari kertaa on menny suht samalla linjalla muiden tuomarien kanssa mitä nyt yks on hylsyn saanu.

Harjauksen jälkeen menin Hilen kans kentälle keinua treenaamaan. Meän kouluttaja sattu olemaan samaan aikaan koiriensa kans juhannuskävelyllä niin hän tuli sitte katsomaan ja antamaan ohjeita. Tuo keinu on kyllä kaksijakoinen Hilen mielestä, välillä se on ihan jees ja välillä taas ei. Nyt meni välillä ihan kivasti ja välillä piti ihan kovasti houkutella koiraa etenemään, mutta alkaa vähitellen ehkä sujua paremmin. Sitte Pirkko "komensi" mut meneen rataa hänen koiriensa kans... pikkasen oli kohellusta ilmassa ku mie ohjasin bc:tä! Aika hupaisaa se kyllä oli yrittää pysyä hiton nopeiden koirien perässä ja yrittää muistella käskyjä (erit ku mulla käytössä) ja vielä rataakin siinä samalla. Sain kuulemma esimakua siitä mitä mulla on odotettavissa ku Hile oppii jutut paremmin, vauhtia kun löytyy siitäkin. Otin sitte rataa Hilenkin kans, osa aidoista oli maxikorkeudella ja yllätys yllätys Hile meni ne yli ihan nätisti! Mun ohjaus vaan kärsi kovasti ku jännäsin koko ajan meneekö se yli vai ali... ;D

Tänään on sitte koirien näyttelykuntoon laittaminen. Pesin ne vaaleiden koirien shampoolla ja ihan näyttäis ku vaaleat kohdat ois kirkastunu kuten toivoinkin! Kunhan tuo karvaton kolmevuotias laittais päikkäreille niin pääsisin föönaamaan koiria kuivaksi. Eihän se tietty nyt malta laittaa koisaamaan!

Ai niin, uutisia Tyrnävältä eli Erikoinen Elli vaikuttais olevan hyvin tukevasti kantavana, on kuulemma aika valtavan kokoinen jo nyt! Lisäksi kasvattini Viiru ensimmäisestä pentueestamme on tullut jälleen isäksi, se sai pennut Villi-Joikhun kennelissä, neljä urosta ja kaksi narttua.